Ruokaseuralaiseni kertoi juhlasta, jonne on menossa. Juhlassa on määrä paljastaa tulevan vauvan sukupuoli. Vanhemmat itse eivät halua tietää sitä ennen juhlaa. Terveydenhoitaja kirjoittaa vauvan sukupuolen lapulle ja taittaa sen. Sitten ostetaan musta ilmapallo. Juhlassa ilmapallo poksautetaan ja vaaleanpunaiset tai vaaleansiniset konfetit satavat lattialle. Siitä sitten tietää. En kysynyt, annetaanko terveydenhoitajan lappu ilmapallokauppialle vai kuinka sukupuolitiedotus käytännössä järjestetään.
Minusta juhla kuulosti kammottavalta. Teki mieli sanoa, että mahtaisi olla hauskaa järjestää juhla, jossa rakenneultran tulos paljastetaan ilmapallon puhkaisulla. Jos lapsella on rakennepoikkeavuuksia, konfetit ovat harmaita, muuten keltaisia. Tyydyin repimään naanleipää. Se oli kyllä herkullista.
Ravintola näytti seuralaisestani hienolta. Minä tiesin, että 80-luvulla sen paikalla oli ollut Kelan konttori, ja yhä näin siellä palvelutiskit ja odotustuolit, viraston tunnelman. Toisella puolen katua oli entinen kouluni. Lukio ja yläaste olivat samassa rakennuksessa, sen vieressä ala-asteen kaksi rakennusta ja vielä päiväkoti. Viisitoista vuotta elämästäni kuljin Untamontietä pitkin joka aamu ja iltapäivä. Sen reitin kyllä oppi. Kouluun lähdin liian aikaisin ja kotiin palasin nopeasti, tein läksyt, tiskasin, kävin Koivujuuresta ostamassa jauhelihaa tai nostin pakastesein tiskipöydälle sulamaan tai käänsin uunin lämpiämään vähän ennen äidin työpäivän päättymistä, jotta hän saisi edellisenä iltana esivalmistamansa aterian nopeasti valmiiksi. Äidin elämä olisi kukaties ollut toisenlaista, jos hänen ilmapallostaan olisi satanut sinisiä konfetteja. Kun hänen oma äitinsä kuoli, hänen tehtäväkseen jäi murheen murtaman leski-isän sylkykupin tyhjentäminen. Mistä sitä sylkeä sitten erittyikin niin, että vessanpönttö ei riittänyt vaan tarvittiin erityinen kuppi. Eihän äidinisä edes polttanut.
Jossain väitettiin, että yksin asuvat miehet kaipaavat kumppania enemmän kuin yksin asuvat naiset. Kyselykaavakkeessa on mitä ilmeisimmin ollut sukupuoliruutu. Rastita, mikä olet, niin me teemme kaipauksestasi pylvään. Essi sanoi kerran, ettei hän tarvitse miestä, koska yöpöydän laatikossa on vibraattori. En ole tavannut ketään, joka sanoisi, ettei tarvitse ihmistä.
Olen ihminen. En tarvitse ihmistä, koska minulla on palapelejä.
Olen ihminen. En tarvitse ihmistä, koska uskon Jumalaan.
Olen ihminen. En tarvitse ihmistä, koska en pidä ihosta.
Olen ihminen. En tarvitse ihmistä enkä tilaajapalkintoa, kiitos ja hei.
Olen ihminen. En tarvitse ihmistä, mutta marsu voisi olla kiva.
Olen ihminen. En tarvitse ihmistä, vaikka haluan sellaisen. Määrä 1 kpl.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti