Sähköpostiohjelmassani ei ollut sydäntä. Niinpä kopioin vastausviestiini Ainan itsensä lähettämän sydämen ja klikkasin viestin matkaan. Sydämeni alle ilmestyi outo viiva. Kun tutkin, mikä se oli, ilmeni, että sydämeni kantoi mukanaan linkkiä. Se johti huoli-ilmoitussivustolle. En käsitä, miten se kopioitui sydämen oheen. Olin kyllä lähettänyt edellisenä päivänä äidille linkin huolisivulle, koska hänen keinonsa auttaa ystäväänsä alkoivat olla vähissä.
Kymmenen vuotta sitten olin kuuntelemassa Elon ensimmäistä esiintymistä. Silloinkin oli Taiteiden yö. Hän oli ilmoittautunut alkuillan open stagelle, koska oli soittanut hetken kitaraa ja käynyt parilla laulutunnilla. Kappaleita hän oli kuitenkin alkanut tehdä heti, ja taiteilija tarvitsee yleisöä 16-vuotiaanakin. Niinpä hän nousi lavalle laulamaan maailmanlopun lihatiskistä ja muista oleellisista asioista. Juontaja sanoi, että siinähän oli kuin nuori Kauko Röyhkä.
Tänäänkin Elo on esiintynyt. Nyt en ollut kuuntelemassa mutta huomenna menen. Taannoin oli esikoiskirjan julkistamistilaisuus. Signeerauksen alkaessa Elo ilmoitti yleisölle, että on vihdoinkin, ihan tätä tilaisuutta varten, opetellut kaunonimikirjoituksen. Se oli toki hauskaa. Silti se oli myös totta. Elon kynänjälki on tarkkaa ja kirjoitus sujuvaa, mutta nimikirjoitusta hänellä ei ole ollut koskaan.
Koulussa näytin ohjelmaa kauneusihanteista. Arman Alizad innostui silittelemään irrallisia silikoni-implantteja, koska ne tuntuivat niin mukavilta. Sitten hän meni parturiin evoluutiobiologin kanssa. Parturit kampasivat ja leikkasivat ääneti Armanin ja evoluutiobiologin hiuksia. Evoluutiobiologi kertoi, että naisten parinvalinta on paljon mielenkiintoisempaa kuin miesten. E-pilleritkin vaikuttavat siihen, millaisista miehistä naiset pitävät. Tunti loppui, ja ohjelma piti keskeyttää siinä kohtaa, jossa muotikuvaaja pani Armanin hypähtelemään, jotta saisi hyviä kuvia. Arman näytti omasta mielestään kuvassa marsulta.
Katsoin kotona ohjelman loppuun. Mainosmies kertoi, että töihin meneminen meikittä on vähän kuin benjihyppy.
Mutta nyt on puhunut Iltalehdelle benjihypyssä loukkaantunut Jani, jonka reisiluu murtui kolmesta kohtaa. "Oli vähän erilaiset, mutta ikimuistoiset synttärit", sanoo Jani. Hän opettelee taas kävelemään. Ei hän kuitenkaan ole yhtään katkera. Vaikka jalka on paskana, se paranee kyllä.
Mainosmies meikkaa mennessään töihin!!??
VastaaPoistaTunnen satoja mainosmiehiä, mutta en yhtään meikkaavaa. Vähän aikaa sitten edes homot (joita alalla on paljon) eivät meikanneet. Tai sitten en vain ole pannut merkille, mitä kyllä epäilen.
Mistähän Elo on perinyt vietin esiintyä, kun kuvittelen ettei sinulla eikä O:llakaan sellaista ole?
O oli nuorena aika useinkin esiintymässä. Minulla ei ole mitään hinkua esiintyä, mutta en minä siinä aivan huono ole. Minua ei häiritse katseen kohteena oleminen. En vain ymmärrä, miksi se olisi tavoittelemisen arvoista.
PoistaPsykiatrini teki minusta kerran huoli-ilmoituksen ja kun sitten ison kaupungin tätä asiaa hoitavat ottivat yhteyttä, he soittivat kun olin lääkärissä ja minulla oli puhelin äänettömällä. Uudestaan he eivät soittaneet ja kun koitin tavoittaa heitä, joku langan päässä sanoi että heiltä soitetaan takaisin. No, sitä soittoa ei koskaan tullut. Ehkäpä heillä oli tärkeämpää tekemistä.
VastaaPoistaPsykiatrisi huolessa ei sitten tainnut olla sydäntä mukana.
PoistaViisitoista tai kaksikymmentä vuotta sitten "huoli" on kouluissakin muotia. Opettajien piti ruksia oppilashuoltoryhmän käsittelyä varten joka oppilaastaan koordinaatistoon, kuinka paljon oppilas herättää huolta ja kuinka paljon itse tuntee voivansa tehdä oppilaan tilanteen hyväksi. Siellä sitten luokan oppilaat kököttivät pisteinä koordinaatistossa. Luulen, että ne pisteet kertoivat enemmän opettajasta kuin oppilaista, ja kerran sanoin sen ääneenkin. Muutaman vuoden kuluessa huolipisteistä oli vähin äänin luovuttu.
Ystäväni on kouluterveydenhoitaja ja heillä oli juuri joku koulutus lasten psyykkisiä ongelmia silmällä pitäen, sillä oli oikein nmikin, joku euro...ja jotain mutta samalla kouluterveydenhoitajien virkoja uhataan supistaa useampi kymmenen (Pirha) joten ihmettelen vain että onko se sitten jotain säästöä kun muksut ohjataan yksityisen pakeille, sen sijaan että oman koulun tuttu ja turvallinen terveydenhoitaja olisi se jonka kanssa keskustellaan.
PoistaOmina lukiovuosinani olisin kyllä kaivannut tällaisia huolijuttuja.
PoistaOlisit ehkä tarvinnut ihmisen, Luukas. Et huolilomaketta.
Poista