Kesäteatterit

Hughie Lee-Smith

 

Ensimmäisen kerran olin kesäteatterissa Suomenlinnassa. Näytelmän nimi oli "Viipurin nopeat". Juonesta en muista mitään, mutta aamun googlailujen perusteella luulen, että vuosi oli 1975. Muistan sen, että päivä oli kuuma ja minulla oli salmiakkipastilliaski. Salmiakit pehmenivät auringossa ja tarttuivat askin laitoihin kiinni. Kun pastilleja riuhtoi irti, niihin jäi pahvin pintakerroksen suikaleita. Sisko ja minä istuimme keskellä, äiti ja isä suojamuureina ympärillämme.

Äiti vei Siskoa ja minua usein kesäteattereihin. Olisinko ollut 10-vuotias, kun kävimme Soutustadionilla katsomassa musiikkinäytelmän "Kalle Aaltosen morsian". Hilkka Kinnunen istui pienessä kopissa ja myi lippuja. Kalle Aaltosen touhuista minulla ei ole mielikuvaa, mutta luullakseni näytelmässä oli mukana Anita Hirvonen, joka lauloi, että sydän rakastaa, sydän haluaa. Rakastavaiset saivat toisensa ja sitten taas laulettiin. Soutustadionilta kävelimme kohti keskustaa. Ilta-aurinko oli lämmin, ja äidillä oli valkoinen kesäkäsilaukku.

Alkukesästä 1998 olin O:n kanssa Jyväskylässä Harjun kesäteatterissa katsomassa "Kullervon kirousta". Aina oli yksivuotias ja istui minun sylissäni koko esityksen ajan. Ilta oli viileä, mutta näytelmän jossakin kohtauksessa oli elävää tulta, ja sen lämpö tuntui katsomoon asti. Olin ollut Ainan kanssa mökillä Mikkelistä ja sieltä matkustimme Jyväskylään. O odotti meitä edullisessa kesähotellissa. Kun työnsin Ainan vaunuja kohti kesähotellia, mietin, kuinka kertoisin O:lle, että olin saanut keskenmenon. Vuosin vielä Kullervoa katsoessani. Näytelmään keskittyminen oli vaikeaa, koska pelkäsin vuotavani siteen ohi ja hamekankaan läpi penkille. O oli vakuuttunut, että olin syönyt Mikkelissä noitarohtoja keskeyttääkseni raskauden.

Samana kesänä olimme O:n kanssa toisessakin kesäteatterissa. Silloin oli elokuu ja harmaa päivä. Näytelmä oli Mishiman "Markiisitar de Sade". Teatteriryhmän kaikki näyttelijät olivat miehiä, ja näytelmän roolihahmot olivat naisia. Palelin. Kun alkoi sataa, näytelmä siirrettiin sisälle latorakennukseen. Siirtymä kylmästä ulkoilmasta sisätilaan tuntui fyysiseltä hellyydeltä. En ollut nähnyt O:ta moneen viikkoon. Olimme sopineet treffit Kiasman eteen. Se oli uusi rakennus silloin. Meitä piti olla mukana kolmaskin, Leo. Raitiovaunupysäkillä O kertoi syyn, miksi Leo ei päässyt mukaan: tämä oli ampunut itsensä. 

Lasten kesäteattereissa olen luultavasti käynyt Mishima-illan jälkeenkin. Aikuisnäytelmiä en ole nähnyt.

Huomenna on isän uurnanlasku. Äiti kirjoitti ostaneensa pienen oksan minililjaa. Se pannaan hautakiven päälle. Elo kantaa kappelista uurnan haudalle. Nimikilpi on jo kiinnitetty kiveen. Edellisiä kilpiä piti vähän siirrellä, että isä mahtui joukkoon.